Palaute: Yleinen palaute

Onko Turussa Itäiselle rantakadulle maalattu "sateenkaari"suojatie Suomen tieliikenneasetuksen mukainen?

https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lo_2015-38_tiemerkintojen_laatuvaatimukset_web.pdf

Tiemerkinnöillä tarkoitetaan joko maalaamalla tai muilla menetelmillä tienpintaan tehtyjä merkintöjä, joita käytetään joko yksin tai yhdessä liikennemerkkien kanssa liikenteen ohjaamiseen (Tieliikenneasetus, TLA 31 §). Tiemerkinnät jaetaan tien pi-tuussuuntaisiin merkintöihin ja muihin tiemerkintöihin. Tässä asiakirjassa esitetään tiemerkintöjen sekä muiden tienpintaan tehtyjen liikennettä ohjaavien toimenpitei-den laatuvaatimukset. Liikenneviraston ylläpitämien maanteiden tiemerkintöjen toimivuuden määrittely pe-rustuu toiminnallisten ominaisuuksien mittauksiin tai silmämääräiseen arviointiin. Laadun todentaminen perustuu joko osaverkon mittaamiseen tai tilastollisella mene-telmällä valittuihin satunnaisiin otoksiin. Myös muuta sovittua laadun todentamis-menettelyä voidaan käyttää. Merkintöjen laatuvaatimuksia voidaan täsmentää urak-ka-asiakirjoissa. Maanteiden osalta “Tiemerkintöjen teettäminen” (Liikenneviraston ohjeita 5/2015) määrittelee tiemerkinnöin merkittävän tieverkon laajuuden, merkintä-tavan sekä toiminnalliset vaatimukset. Tiemerkinnöillä osoitetaan ajoradan ja ajokaistojen sijainti sekä parannetaan tien erottumista ympäristöstä. Tiemerkinnöillä on suuri merkitys turvallisuuteen, liiken-teen sujuvuuteen ja ajomukavuuteen. Pimeällä ja huonossa säässä paluuheijastavat tiemerkinnät helpottavat oleellisesti ajoneuvon kuljettamista ajoradan oikeassa koh-dassa. Tiemerkinnät ja liikennemerkit eivät saa olla ristiriidassa keskenään. Pituussuuntaisia merkintöjä voidaan tehostaa käyttämällä tiemerkinnän lisäksi ääntä ja tärinää aiheut-tavaa jyrsintää, profiloitua merkintää tai tiemerkintänastoja. Profiilimerkinnöillä on saavutettavissa paremmat märkänäkyvyysominaisuudet kuin normaaleilla tiemerkin-nöillä. Tiemerkintöjen käytönaikaisen laadun ja yhtenäisyyden tulee olla sopusoinnussa tien liikenteellisen merkityksen kanssa. Merkintöjen taso määritellään tien merkityksen ja liikennemäärän mukaan. Taso on korkeampi ja laadun yhtenäisyys on tärkeämpää pääteillä ja taajamissa kuin muilla teillä. Tässä asiakirjassa annetaan tiestökohtaiset suositukset käytettävästä merkintämateriaalista. Tavoitteena on, että tiemerkinnät täyttävät toiminnalliset ja tekniset ominaisuudet vuoden eri aikoina. Näitä ovat: hyvä näkyvyys pimeällä (paluuheijastavuutta koskevat vaatimukset), hyvä päivänäkyvyys (määrämittoja, eheyttä, luminanssia ja väriä koskevat vaatimukset) ja riittävä kitka (kitka-arvoa koskevat vaatimukset).
Liikenneviraston ohjeita 38/2015 7 Tiemerkintöjen laatuvaatimukset 2 Määritelmät Tiemerkintöihin sekä niiden toiminnallisiin ja muihin ominaisuuksiin liittyy seuraavat määritelmät: TiemerkintäTiemerkinnöillä tarkoitetaan maalaamalla tai muilla mene-telmillä tienpintaan tehtyjä merkintöjä, joita käytetään joko yksin tai yhdessä liikennemerkkien kanssa liikenteen oh-jaamiseen. Tiemerkinnät jaetaan tien pituussuuntaisiin merkintöihin ja muihin tiemerkintöihin. Maali Nestemäinen tuote, joka sisältää orgaaniseen liuottimeen tai veteen liettyneitä kiintoaineita. Maali voidaan toimittaa yksi- tai monikomponenttisena tuotteena. Kun maali levite-tään siveltimellä, telalla, ruiskulla tai jollakin muulla sovel-tuvalla menetelmällä, se muodostaa liuottimen haihtuessa tai kemiallisen reaktion kautta kiinteän kalvon. Kuumamassa Liuotinta sisältämätön merkintäaine, joka toimitetaan kiin-teässä, rakeisessa tai jauhemaisessa muodossa. Se sulate-taan kuumentamalla ja levitetään sen jälkeen käsikäyttöi-sellä, mekaanisella levittimellä tai ruiskulla. Jäähtyessään massa muodostaa kiinteän merkinnän. Kylmämassa Merkintäaine, joka toimitetaan yksi- tai monikomponentti-sessa muodossa. Menetelmästä riippuen ainesosat sekoite-taan eri suhteissa ja tuote levitetään sopivalla levittimellä. Se muodostaa lopullisen merkinnän kemiallisen reaktion kautta. Liuotinvapaa tiemerkintämateriaali Tiemerkintämateriaali on liuotinvapaa, kun liuotinpitoisuus on alle 2 paino-%. Pysyvä merkintä Merkintä, joka on tarkoitettu pysyvään käyttöön. Tilapäinen merkintä Merkintä, joka on tehty ohjaamaan liikennettä tilapäisesti esim. työmaan kohdalla tai tilapäisesti uudella päällysteel-lä. Apumerkintä Maalilla, liidulla tai muulla tavalla tehty varsinaista tie-merkintätyötä ohjaava merkintä. Apumerkintää ei ole tar-koitettu liikenteen ohjaukseen. Pimeässä märkänä näkyvä merkintä (Tyyppi II) Merkintä, joka on muotoiltu tai muuten ominaisuuksiltaan sellainen, että se antaa riittävän paluuheijastuvuuden myös märkänä (yleensä profiloitu merkintä). Täristävä merkintä Jyrsimällä, merkintämassalla, jyräämällä, erilaisella pääl-lysteellä tai muulla tavalla tehty ääntä ja/tai tärinää synnyt-tävä merkintä. Esimuotoiltu merkintä Esimuotoillut tiemerkinnät ovat teippejä tai levymäisiä massamerkintöjä, jotka kiinnittyvät omalla tai erillisellä lii-malla, kuumentamalla tai muulla tavalla. Paluuheijastuvuus RL Mittausarvo, joka kuvaa auton valoista kuljettajan silmiin heijastunutta valon määrää (ns. pimeän ajan näkyvyys).
8 Liikenneviraston ohjeita 38/2015 Tiemerkintöjen laatuvaatimukset Luminanssitekijä βKuvaa merkinnän näkyvyyttä päivän valolla ja pysyvässä tievalaistuksessa (ns. päivänäkyvyys). Luminanssikerroin QdPinnan luminanssin (= Pinnan valovoiman tiheys tiettyyn suuntaan) ja valaistusvoimakkuuden välinen suhde. Käyte-tään merkintöjen päivänäkyvyyden arvioinnissa. Väri Valkoisen ja keltaisen värin värikoordinaatit CIE-koordinaatistossa. Kitka-arvo SRT-arvo (Skid Resistance Test), kitkan arvo mitattuna standardin SFS-EN 1436 mukaan tai muulla vastaavat tu-lokset antavalla menetelmällä. KuntoarvoSuure, joka kuvaa tiemerkinnnän kuluneisuutta.

12 Liikenneviraston ohjeita 38/2015 Tiemerkintöjen laatuvaatimukset Kuumamassat Alkuperäinen näyte Värin ja luminanssitekijän tulee täyttää edellä esitetyt vaatimukset. Kuumennuskäsittelyn jälkeen Kuumennuskäsittely suoritetaan standardin SFS-EN 1871 liitteen G mukaisesti. Värin tulee täyttää edellä esitetyt vaatimukset. Luminanssitekijän ero Δβ saa olla standar-din SFS-EN 1871 kohdan 4.2.3.1 mukaan korkeintaan 0,10 yksikköä sekä valkoisilla että keltaisilla materiaaleilla. Leimapainuman tulee olla standardin SFS-EN 1871 tau-lukon 8 luokkien IN1 - IN3 mukainen, eli 5 s ... 5 min. UV-vanhentamisen jälkeen UV-vanhentaminen suoritetaan kuumennuskäsitelyn jälkeen standardin SFS-EN 1871 kohdan 4.2.1.5 mukaisesti. Värin tulee täyttää edellä esitetyt vaatimukset.Luminans-sitekijä saa poiketa standardin SFS-EN 1871 taulukon 3 luokan UV 1 mukaisesti alku-peräisestä (Δβ < 0,05). Kylmämassat Reaktioajan muutos Reaktioajan muutos arvioidaan, kun tuotetta on säilytetty 6 kk 0...20o C lämpötilassa. Reaktioajan pidennyksen tulee olla pienempi kuin 15 % alkuperäisestä reaktioajasta. Alkuperäinen näyte Värin ja luminanssitekijän tulee täyttää edellä esitetyt vaatimukset. Kun tuotetta va-rastoidaan 6 kk +23o C lämpötilassa, viskositeetti ei saa nousta enempää kuin 20 % alkuperäisestä ja massan tulee olla helposti sekoitettavissa. UV-vanhentamisen jälkeen UV-vanhentaminen suoritetaan kuumennuskäsitelyn jälkeen standardin SFS-EN 1871 kohdan 4.3.4 mukaisesti. Värin tulee täyttää edellä esitetyt vaatimukset. Luminanssi-tekijä saa poiketa standardin SFS-EN 1871 taulukon 3 luokan UV 1 mukaisesti alkupe-räisestä (Δβ < 0,05).

18 Liikenneviraston ohjeita 38/2015 Tiemerkintöjen laatuvaatimukset 6 Tiemerkintöjen laatuvaatimusten asettaminen 6.1 Tiestön vaatimusluokittelu Tiemerkintöjen laatuvaatimuksina käytetään toimivuusvaatimuksia tai materiaali-vaatimuksia. Tiestö, jolle laatuvaatimuksia asetetaan, jaetaan merkintämateriaalin mukaan kahteen kategoriaan: 1.Massavaatimustiet liikenteellisesti tärkeät tiet vallitsevana materiaalina massamerkintä 2.Maalivaatimustiet muut tiet vallitsevana materiaalina maalimerkintä 6.2 Tiemerkintöjen laatu Tiemerkinnöille asetettavat laatuvaatimukset riippuvat hankintatavasta. Hankinta voidaan tehdä yksikköhintaisena ja kertaluontoisena hankintana tai kokonaishintai-sena, pitkäaikaisen ylläpidon sisältävänä palveluna. Tiemerkintätyötä voidaan hankkia seuraavilla sopimusrakenteilla: Kokonaishintainen sopimusmalli Tiemerkintöjen ylläpitoa hankitaan pääsääntöisesti toiminnallisiin laatuvaatimuksiin perustuvilla kokonaishintaisilla sopimuksilla. Yksikköhintainen sopimusmalli Uusien päällysteiden tiemerkinnät hankitaan materiaalivaatimuksiin perustuvilla yk-sikköhintaisilla sopimuksilla. Myös tiemerkintöjen ylläpitotyötä voidaan tarvittaessa hankkia yksikköhintaisena joko yksi tai useampivuotisina urakoina. Hybridimalli Tiemerkintöjen ylläpitoa voidaan hankkia myös edellisten (kokonaishintaisen ja yk-sikköhintaisen sopimusosien) yhdistelmillä ns. hybridisopimuksilla.. Kaikissa sopimusmalleissa urakoitsija suunnittelee ja toteuttaa kaikki sopimusalueen tiemerkintätyöt niin, että merkinnät täyttävät niille asetetut laatuvaatimukset. Sopi-musmalli määrittä sen kuinka laatuvaatimukset asetetaan. Materiaalivaatimuksiin perustuvassa yksikköhintaisessa sopimusosassa laatuvaati-mukset asetetaan seuraaville ominaisuuksille: paluuheijastavuus merkintöjen mitat ja sijainti kitka-arvo luminanssitekijä ja värikoordinaatit
Liikenneviraston ohjeita 38/2015 19 Tiemerkintöjen laatuvaatimukset merkintämateriaalit merkintämateriaalimenekki merkintöjen tasalaatuisuus sallitut merkintöjen korjaustavat. Toiminnallisiin laatuvaatimuksiin perustuvassa kokonaishintaisessa sopimusosassa laatuvaatimukset asetetaan seuraaville ominaisuuksille: kuntoarvo (päivänäkyvyys) paluuheijastavuus (yönäkyvyys) merkintöjen mitat ja sijainti kitka-arvo luminanssitekijä ja värikoordinaatit merkintämateriaalit merkintöjen tasalaatuisuus sallitut merkintöjen korjaustavat. 6.3 Kuntoarvovaatimukset Toiminnallisiin laatuvaatimuksiin perustuvan sopimusosan tiemerkintöjen kunto-arvovaatimukset määräytyvät tiestön vaatimusluokittelun ja merkintälajin perusteella seuraavasti. Tiemerkintöjen kuntoluokitus tehdään Liikenneviraston ohjeiden mukai-sesti. Kategoria Kevään kuntoarvo Syksyn kuntoarvo Massavaatimustiet / Pituussuuntaiset merkinnät 3 (jatkuva mittaus) 4 *) (jatkuva mittaus) Maalivaatimustiet / Pituussuuntaiset merkinnät - 3 (jatkuva mittaus) Pienmerkinnät ja suojatiet - 4 *) vaatimus on voimassa ainoastaan viimeisenä sopimusvuotena massavaatimusteiden pituus-suuntaisilla merkinnöillä. Massavaatimusteiden pituussuuntaisten merkintöjen kevään kuntoarvovaatimuksen tavoitteena on varmistaa, että kesällä tehdyt merkinnät kestävät talven yli toiminta-kykyisinä vähintään seuraavaan kesään saakka. Tästä syystä merkintöjen korjaustöitä ei saa aloittaa ennen kevään kuntoarvon raportointia. Yksikköhintaisissa sopimuksissa ei yleensä sovelleta kuntoarvovaatimusta.
20 Liikenneviraston ohjeita 38/2015 Tiemerkintöjen laatuvaatimukset 6.4 Paluuheijastavuusvaatimukset Tiemerkintöjen paluuheijastavuusvaatimukset kokonaishintaisessa sopimusosassa Toiminnallisiin laatuvaatimuksiin perustuvan sopimusosan tiemerkintöjen paluu-heijastavuusvaatimukset määräytyvät tiestön vaatimusluokittelun ja merkintälajin perusteella seuraavasti. Kategoria Paluuheijastavuus [mcd/m2/lx] Massavaatimustiet / Pituussuuntaiset merkinnät 100 *) (jatkuva mittaus) Maalivaatimustiet / Pituussuuntaiset merkinnät 80 (pistemittaus otanta-alueelta) Pienmerkinnät ja suojatiet Asetetaan materiaalivaatimuksena (esim. 25 massa-% lasihelmiä) *) hankinta-asiakirjoissa voidaan soveltaa pienempää raja-arvoa alkukesän mittauksille (esim. 90 [mcd/m2/lx], jos mittaus on tehty ennen juhannusta). Pituussuuntaisten merkintöjen paluuheijastavuusvaatimuksen tavoitteena on varmis-taa, että kesällä tehdyt merkinnät heijastavat mahdollisimman hyvin pimeänä vuo-denaikana. Tiemerkintöjen paluuheijastavuusvaatimukset yksikköhintaisessa sopimusosassa Yksikköhintaisen sopimusosan tiemerkintöjen ylläpidon paluuheijastavuusvaatimuk-set määräytyvät tiestön vaatimusluokittelun ja merkintälajin perusteella seuraavasti. Kategoria Paluuheijastavuus [mcd/m2/lx] Massavaatimustiet / Pituussuuntaiset merkinnät 150 (pistemittaus) Maalivaatimustiet / Pituussuuntaiset merkinnät 130 (pistemittaus) Pienmerkinnät ja suojatiet Asetetaan materiaalivaatimuksena (esim. 25 massa-% lasihelmiä) Uusien päällysteiden tiemerkintöjen paluuheijastavuusvaatimukset Uusien päällysteiden tiemerkintöjen paluuheijastavuusvaatimukset määräytyvät ties-tön vaatimusluokittelun ja merkintälajin perusteella seuraavasti.
Liikenneviraston ohjeita 38/2015 21 Tiemerkintöjen laatuvaatimukset Kategoria Paluuheijastavuus [mcd/m2/lx] Massavaatimustiet / Pituussuuntaiset merkinnät 150 (pistemittaus) Maalivaatimustiet / Pituussuuntaiset merkinnät 130 (pistemittaus) Pienmerkinnät ja suojatiet Asetetaan materiaalivaatimukse-na (esim. 25 massa-% lasihelmiä) Uusien päällysteiden tiemerkintöjen paluuheijastavuusvaatimuksilla halutaan varmis-taa pintahelmien riittävä käyttö ja tartunta merkintämateriaaliin. Näin varmistetaan tiemerkintöjen toimivuus uutena. 6.5 Kitka-arvovaatimus Tiemerkinnän kitka-arvovaatimuksena on standardin SFS-EN 1436 taulukon 7 luokka S1 (SRT ≥ 45). Suojatiemerkintöjen kitka-arvovaatimuksena on vastaavasti vähintään luokka S3 (SRT ≥ 55). Suojatien kitka-arvo tulee mitata, ellei se kokemuksen (vastaava materiaali ja mene-telmä), ennakkokokeiden tai muun perustellun syyn vuoksi ole selvillä. Muiden mer-kintöjen kitka-arvo mitataan vain, kun on syytä olettaa, että se poikkeaa vaatimukses-ta. 6.6 Luminanssitekijä ja värikoordinaatit Luminanssivaatimus valkoiselle merkinnälle on standardin taulukon 1 luokka Q3 (Qd ≥ 130) ja keltaiselle merkinnälle luokka Q2 (Qd ≥ 100).Jos silmämääräisen tarkastelun perusteella on syytä olettaa, että kyseessä on värivir-he, tarkastetaan asia mittaamalla luminanssi ja väri standardin SFS-EN 1436 mukaan. 6.7 Mittapoikkeamat Merkinnöissä ei saa esiintyä leveyden tai paksuuden vaihtelua, suuntavirheitä ja sen tulee olla selkeälinjainen. Merkintöjen mittapoikkeamat tarkastetaan silmämääräises-ti ja tarvittaessa mittaamalla: viivan leveys katkoviivan pituus moduulin (viiva + väli) pituus poikittaissuuntainen sijainti nuolen, symbolien ja merkintäryhmän sisäiset mitat ja sijainti keskiviivaston viivojen väli upotusmerkinnän jyrsinnän leveys ja syvyys
22 Liikenneviraston ohjeita 38/2015 Tiemerkintöjen laatuvaatimukset valmiin merkinnän paksuus täristävät jyrsinnät Taulukko 2. Tiemerkintöjen sallitut mittapoikkeamat. Merkinnän ominaisuus Sallittu mittapoikkeama Linjamerkinnän leveys - 5 mm ja +20 mmKatko- ja varoitusviivan pituus - 5 cm ja +15 cmModuulin (viiva + väli) pituus ± 15 cmKeskiviivojen väli poikkisuunnassa ± 20 mmMerkinnän sijainnin poikittaissuuntainen poikkeama (uudet päällysteet) (Huom. 1± 5 cm Merkinnän sijainnin poikittaissuuntainen poikkeama (vanhasta merkinnästä) (Huom. 1± 2 cmNuolen, symbolien ja merkintäryhmän sijain-ti (Huom. 2± 10 cm poikkisuunnassa± 20 cm / ± 100 cm pituussuunnassa Erilaisten symbolien, nuolien, suojatiemer-kintöjen, sulkualueiden viivastojen dimensi-ot ± 5 % merkinnän osan dimensioista Suojatiemerkinnän “palkin” leveys -1,5 ... + 3 cm Merkinnän paksuus (Huom. 3 ≥ tilattu paksuusTäristävät tai upotetut jyrsinnät: (Huom. 4Syvyys Jyrsinnän leveys Sinijyrsinnän aallonkorkeus 5 ± 2 mm -15 ... + 20 mm 7 ± 2 mm Pimeässä märkänä näkyvät merkinnät:Merkinnän kokonaisleveys Paksuus Poikittainen poikkeama, uusi - 5 mm ja +20 mm vähintään tilattu paksuus ± 5 cm /